Mitä on tulvariskien hallinta (lyhyesti)?

Tulvariskien hallinta pitää sisällään kaikki ne toimenpiteet, joilla voidaan arvioida ja pienentää tulvariskejä sekä ehkäistä tai pienentää tulvista suoraan tai epäsuoraan aiheutuvia vahinkoja.

MITEN TULVA VAIKUTTAA?

Tunnista ja arvioi riskit.

Tulvasta voi koitua vahinkoja yksittäisen kohteen, yrityksen liiketoiminnan tai laajemman alueen kuten esimerkiksi kunnan alueen mittakaavalla. Tulva voi vaikuttaa mm. ihmisten terveyteen ja turvallisuuteen, yhteiskunnan välttämättömyyspalveluihin, ympäristöön ja kulttuuriperintöön sekä liikenteeseen. Suorien vaikutusten lisäksi epäsuoria vahinkoja ja haittoja voi aiheuta laajemminkin. Arvioitaessa tulvariskiä otetaan huomioon tulvien todennäköisyys ja niille altistuminen sekä kohteen ja toimintojen haavoittuvuus, joista edelleen voidaan johtaa riskin vaikutukset ja kustannukset.

Tulvan vaikutuksia

IHMISTEN TERVEYS JA TURVALLISUUS UHATTUNA

Tulvavedet voivat aiheuttaa evakuointitarpeen ja kuljettaa mukanaan epäpuhtauksia

AINEELLISET VAHINGOT

Rakennetun omaisuuden lisäksi tulva toi vahingoittaa arvokasta irtaimistoa.

VÄLTTÄMÄTTÖMYYSPALVELUIDEN HÄIRIÖT

Tulva voi keskeyttää sähkön-, lämmön- ja vedenjakelun sekä katkaista tietoliikenneyhteydet.

LIIKENTEEN JA KULJETUKSEN HÄIRIÖT

Tulva voi katkaista maanteitä, katuja tai rautateitä pitkäksikin aikaa.

VAHINGOT YMPÄRISTÖLLE

Tulvan leviäminen voi aiheuttaa ympäristön äkillisen ja pitkäaikaisen pilaantumisen.

LIIKETOIMINNAN KESKEYTYMINEN

Häiriöt toimitus- ja arvoketjussa voivat vaikuttaa myös epäsuorasti ja johtaa taloudellisiin menetyksiin.

Tulvavahingot ja niiden korvaaminen

Tulvista aiheutuvia rakennus- ja irtaimistovahinkoja korvaavat vakuutusyhtiöt. Vaikka korvauskäytännöt vaihtelevat riippuen vakuutusyhtiöstä, niin vahinkoja korvataan vain poikkeuksellisten tulvien aiheuttamista vahingoista. Poikkeuksellisella tulvalla tarkoitetaan tulvaa, jonka vuotuinen esiintymistodennäköisyys on 2 % eli keskimäärin kerran 50 vuodessa.

Tulvat aiheuttavat Suomessa vuosittain miljoonavahingot, ja yksittäisellekin kohteelle voi koitua merkittävää vahinkoa sen omistajan kannalta, kuten esimerkiksi asuinrakennuksen vaurioituminen purkukuntoiseksi. Suomen ympäristökeskuksen kokoamia tulvavahinkotilastoja pääset tarkastelemaan ympäristöhallinnon sivuilta sekä tästä vuorovaikutteisesta kuvaajasta. Tiedot kattavat vakuutusyhtiöiden maksamia korvauksia vuodesta 2010 eteenpäin sekä valtion myöntämät korvaukset vesistötulvista vuosilta 1995-2013 pois lukien irtaimistovahingot.

Mikäli epäilet kiinteistösi tai muun omaisuutesi sijaitsevan tulvaherkällä alueella, niin tarkista vakuutusyhtiöstäsi korvauskäytäntö. Suomen ympäristökeskus on julkaissut karttapalvelussaan yksityiskohtaisia tulvavaara- ja tulvariskikarttoja.

Tulvien esiintyminen ja ilmastonmuutos

Vesistö- ja merivesitulvia esiintyy vesistöjen läheisyydessä ja rannikolla. Merivesitulvat ovat vesistötulviin verrattuna lyhyitä, yleensä alle vuorokauden kestoisia tapahtumia, jotka voivat esiintyä kaikkina vuodenaikoina. Merivesitulvan vaikutuspiirissä ovat merenranta-alueiden lisäksi mereen purkavien jokien, purojen ja ojien suistoalueet. Merivesitulva voi samanaikaisesti sattuessaan pahentaa vesistö- tai rankkasadetulvia. Päivistä viikkoihin kestäviä vesistötulvia esiintyy useimmiten keväällä lumien sulaessa, mutta talvella tapahtuvat hyytötulvat voivat nostaa vedenpintaa nopeastikin. Ilmastonmuutoksen on arvioitu lisäävän talvitulvien esiintymistä.

Hulevesitulvia voi esiintyä mihin aikaan vuodesta tahansa, mutta tavallisimmin heinä-elokuussa. Hulevesitulva syntyy, kun viemäriverkoston tai avo-ojien kapasiteetti ylittyy tai toiminta häiriintyy, eivätkä ne kykene johtamaan hulevettä riittävän nopeasti pois. Rankkasateista aiheutuva hulevesitulva voi syntyä nopeastikin, jopa kymmenissä minuuteissa.

Yhdeksi tärkeimmistä sää- ja ilmastoriskeistä vesivarasektorilla on arvioitu hulevesitulvien kasvaminen, sillä rankkasateiden arvioidaan voimistuvan merkittävästi. Asiaa mutkistaa lisäksi lumen sulamisesta ja rankkasateista aiheutuvien hulevesitulvien synnyttämien vahinkojen vaikea ennustettavuus. Ilman tulvariskien hallinnan toimenpiteitä Suomen tulvariskien on arvioitu moninkertaistuvan.

Oletko tietoinen alueesi tai omaisuuteesi kohdistuvasta tulvariskistä?

Pyydä tarjous tai sovi neuvotteluaika.

MITEN TULVARISKIÄ HALLITAAN?

Valitse riskien hallinnan taso ja tavoitteet.

Tulvariskien hallinta pitää sisällään kaikki ne toimenpiteet, joilla voidaan arvioida ja pienentää tulvariskejä sekä ehkäistä tai pienentää tulvista suoraan tai epäsuoraan aiheutuvia vahinkoja. Alueelliset ELY-keskukset vastaavat tulvariskien hallinnan suunnittelusta rannikolla ja vesistöjen alueilla, kun taas hulevesitulvien hallinnasta vastaavat kunnat. Julkishallinnon lisäksi yksityisillä toimijoilla kuten kiinteistöjen omistajilla tai haltijoilla on vastuu varautua omilla toimillaan mahdollisiin poikkeustilanteisiin.

Huolellinen suunnittelu ja johdonmukaisesti laadittu tulvariskien hallintasuunnitelma luovat perustan kustannustehokkaille toimenpiteille. Koko tulvariskien hallintaketjun kattavassa suunnitelmassa esitetään hallinnan tavoitetaso sekä toimenpiteet ja näiden vaikutukset. Maantieteellisesti suunnitelma voi kattaa koko vesistö- tai rannikkoalueen, ja siinä esitettävät toimenpiteet eivät kohdistu pelkästään tulvan vaikutusalueelle, kuten esimerkiksi taajamaan, vaan voivat olla esimerkiksi säännöstelyn kehittämiseen, pelastustoimeen suunnitteluun tai tulvaennusteisiin liittyviä.

Kaupungin tai kunnan tulvastrategiassa ja -ohjeessa esitetään ne suunnitteluperiaatteet, joilla tulvariskeihin varaudutaan sekä rakennetuilla että uusilla suunnittelualueilla. Lisäksi voidaan esittää toimenpiteet ja vastuutahot, joilla tulvista aiheutuvia haittoja voidaan estää tai vähentää. Kiinteistökohtaisessa varautumisessa selvitetään kohteeseen kohdistuva riski ottaen huomioon tulvavaara, tulvan vaikutukset ja kohteen ominaisuudet. Lisäksi otetaan huomioon tulvaan varautuminen pelastussuunnitelmassa.


Tulvariskien hallinnan taso tulee valita perustuen alueen laajuuteen ja vastuisiin.

Vesistö- tai rannikkoalueen hallintasuunnitelma

Riskien hallinnan kokonaisuus tulvien ehkäisystä jälkitoimenpiteisiin

Kaupungin tai kunnan tulvastrategia ja -ohje

Suunnitteluperiaatteet, joilla tulvariskeihin varaudutaan sekä rakennetuilla että uusilla alueilla.

Kiinteistökohtainen varautuminen

Selvitys kohteeseen kohdistuvasta riskistä ottaen huomioon tulvavaara, tulvan vaikutukset ja kohteen ominaisuudet.

Ota tulvariskit haltuun.

Pyydä tarjous tai sovi neuvotteluaika.

MITÄ TOIMENPITEITÄ TARVITAAN?

Toteuta toimenpiteet ja seuranta.

Toimenpiteet tulvariskien hallitsemiseksi voidaan jakaa viiteen kokonaisuuteen, jotka sisältävät laajuudeltaan vaihtelevia rakenteellisia ja ei-rakenteellisia toimenpiteitä: tulvariskien vähentäminen, tulvasuojelu, valmiustoimet, toiminta tulvatilanteessa ja jälkitoimenpiteet.

Tulvariskien vähentäminen

Tulvariskien vähentäminen tarkoittaa toimenpiteitä, joilla voidaan pienentää tulvavahinkoja tai vahinkopotentiaalia sekä ehkäistä tulvariskin kasvua tulevaisuudessa. Laajoilla alueilla tärkeimpiä toimenpiteitä ovat maankäytön suunnittelu ja kaavoitus sekä alimmat rakentamiskorkeudet, joilla rakentamista voidaan ohjata pois tulvaherkiltä alueilta sekä vähentää rakennusten alttiutta tulvavahingoille. Muita tähän ryhmää kuuluvia toimenpiteitä ovat mm. tulvavaara- ja tulvariskikartoitukset, tulvavahinkojen ja -todennäköisyyksien arviointi sekä asukkaiden tulvatietoisuuden lisääminen.

Tulvasuojelu

Tulvasuojelu on tulvien haitallisten vaikutusten estämistä tai vähentämistä rakenteellisin keinoin, joihin kuuluvat mm. uomien perkaus, rantojen pengerrys, veden pidättäminen valuma-alueella sekä vesistön säännöstely. Tulvasuojelutoimenpiteet voidaan suunnitella ja toteuttaa noudattaen luonnonmukaisen vesirakentamisen periaatteita siten, että ne huomioivat maisemanhoidon ja tähtäävät myös vesistökuormituksen vähentämiseen.

Valmiustoimet

Valmiustoimiin kuuluvat tulvatilanteessa toimimisen suunnittelu ja harjoittelu sekä tulvan uhatessa tehtävät toimenpiteet. Lisäksi tulvaennusteet ja -varoitusjärjestelmät ovat osa valmiustoimia.

Toiminta tulvatilanteessa

Tulvan sattuessa tärkeintä on estää tai pienentää vahinkoja tiedotuksen, kohteiden tilapäisen suojauksen, evakuoinnin ja pelastustoimen keinoin. Tämän lisäksi vesistön säännöstely, juoksutusten säätely sekä mahdollisten jää- tai hyytöpatojen purkaminen voivat vähentää tulvaveden korkeutta ja leviämistä.

Jälkitoimenpiteet

Tulvan jälkeen tulee varmistaa, että tulvavahingoista kärsineen alueen asukkaat toipuvat traumasta fyysisesti ja henkisesti. Etukäteen suunnitellut prosessit auttavat sekä vahinkojen ennallistamisessa että lisävahinkojen ehkäisemisessä. Jälkitoimenpiteisiin kuuluu myös tulvan ja tulvatilannetoiminnan arviointi sekä sen kehittäminen seuraavaa mahdollista tulvaa ajatellen.

Suunnitellaan yhdessä kustannustehokkaat toimenpiteet.

Pyydä tarjous tai sovi neuvotteluaika.

LISÄTIETOA KUNNILLE

Maankäytön suunnittelu

Kuntien tehokkain tapa hallita tulvariskiä on maankäytön suunnittelun kautta. Suosituksena on, että ympärivuotista asutusta ei uhkaa tulva, jonka vuotuinen esiintymistodennäköisyys on suurempi kuin 0,5…1 %. Alueilla, joissa tulva voi aiheuttaa vakavaa vahinkoa kuten teollisuusalueilla, tulvaraja tulisi olla huomattavasti tiukempi eli luokkaa 0,1 %. Rankkasateiden hallinnassa korostuu kaavoituksen lisäksi hulevesien hallinnan pitkäjänteinen suunnittelu ja ohjeistus, millä voidaan ehkäistä hulevesijärjestelmän kapasiteetin ylittymistä.

Tulvakartat

Tulvariskien hallinnan perustan muodostavat tieto tai arvio tulvien laajuudesta ja esiintymistodennäköisyydestä sekä tieto tulvavaara-alueella sijaitsevista haavoittuvista kohteista, toiminnoista ja asukkaista. Tulvavaarakartalla esitetään, minne tulva voi levitä, ja tulvariskikartalla esitetään mahdolliset vahinkokohteet. Alueelliset ELY-keskukset vastaavat tulvakarttojen laatimisesta vesistö- ja meritulva-alueilla, ja kunnat puolestaan vastaavat hulevesitulvariskien hallinnasta ja näiden kartoituksesta. Suomen ympäristökeskus on julkaissut vesistö- ja meritulvakarttoja, joita voidaan tulvariskien hallinnan lisäksi hyödyntää maankäytön suunnittelussa, tiedottamisessa ja pelastustoiminnan suunnittelussa.

Eikö alueeltasi ole tulvakarttaa tai määriteltyjä alimpia rakentamiskorkeuksia?

Pyydä tarjous tai sovi neuvotteluaika.